Tunnistimien käytön lisääntyminen edellyttää osaamista suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta.

Posted on 15 tammikuun, 2015 by - Asiantuntija-artikkelit

Energiaa säästävien ja turvallisuutta lisäävien tunnistimien käyttö lisääntyy, mikä avaa urakoitsijoille ja suunnittelijoille lupaavan markkinan. Ihanteellisen asennuksen kannalta on tärkeää tuntea laitteet ja ymmärtää niiden toimintaa, sillä tunnistimia on laaja valikoima yhä tarkemmin rajattuihin käyttötarkoituksiin.

Useimmat tällä hetkellä käytössä olevat liike- ja läsnäolotunnistimet toimivat infrapunasäteilyä mittaamalla. Elävät olennot ja kaikki lämpimät kohteet (kuten autot, joiden moottori on lämmin) tuottavat infrapunasäteilyä.

Tunnistin havaitsee säteilyn erikoislinssin (Fresnelin linssi) ja integroidun mittauslogiikan avulla. Järjestelmä mittaa havainnointialueella lämpötilaeroja, jotka aiheutuvat lämpimän kohteen liikkeistä. Tunnistin ei lähetä minkäänlaisia signaaleja, eli se on passiivinen (PIR, passiivinen infrapuna-anturi).

Suunnalla on väliä

Tunnistimen havainnointialueeseen vaikuttavat optinen järjestelmä ja asennettujen PIR-sensoreiden määrä. Valmistajat määrittävät antureille erilaisia havainnointialueita. Yleensä antureiden herkin alue on sisin alue (suoraan anturin alla). Tällä alueella anturi havaitsee pienimmätkin liikkeet, kuten tietokoneella kirjoittamisen. Optisen järjestelmän fyysisten ominaisuuksien vuoksi herkkyys heikkenee sitä enemmän,mitä kauempana henkilö on.

Järjestelmä mittaa lämpötilaeroja, joten lämmönlähteen liikkumissuunnalla tunnistimeen nähden on merkitystä. Kun välimatka on suurempi, henkilöt, jotka liikkuvat poikittain tunnistimeen nähden, havaitaan merkittävästi aiemmin, kuin suoraan kohti liikkuvat henkilöt. Tästä syystä asennuksessa on varmistettava, että normaali liikkumissuunta valvottavalla alueella on poikittain tunnistimeen nähden.

Valaistuksen tunnistimen valinta käyttötarkoituksen mukaan

Erilaiset liike- ja läsnäolotunnistimet sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Havainnointialueella on tässä olennainen merkitys. Erityisesti käytäviä varten suunnitelluissa antureissa, kuten Luxomat PD4-M-C, on ovaalinmuotoinen havainnointialue, joka havaitsee liikettä pitkässä ja kapeassa käytävässä. Luxomat RC-plus next -malliston ulkokäyttöön tarkoitetuissa liiketunnistimissa on ns. alaryömintäsuoja. Se kattaa pienen alueen suoraan tunnistimen alapuolelta ja varmistaa, ettei sen ohi pääse huomaamatta.

Tunnistimet säästävät energiaa ja parantavat turvallisuutta. Ulkoalueiden valaiseminen voi pelästyttää luvattomat kulkijat pois ja liikkuminen on turvallisempaa, kun käytävissä ja portaikoissa on valot aina ihmisten läsnä ollessa. PIR-antureiden lisäksi tunnistimissa on hämäräkytkimet. Niiden ansiosta tunnistimet sytyttävät valot vain, jos ympäristössä on hämärää. Kytkentäraja on säädettävissä vapaasti.

Liike- ja läsnolotunnistimen ero

Kun liikettä ei havaita, liiketunnistin sammuttaa valot määritetyn ajan kuluttua. Niitä käytetään yleensä tiloissa, joissa ihmiset eivät oleskele jatkuvasti, kuten porraskäytävissä.

Läsnäolotunnistimet pystyvät kytkemään valon päälle ja pois vielä tarkemmin: Keinovalo sammutetaan vasta, kun tilassa on tarpeeksi luonnonvaloa. Kun luonnonvalo vähenee, keinovalo syttyy uudelleen.

Läsnäolotunnistimen tärkein ominaisuus onkin sekavalon hallinta. Tunnistin arvioi siihen lankeavaa luonnonvaloa. Se sytyttää ja sammuttaa keinovalon tai säätää sen voimakkuutta luonnonvalon perusteella ja pitää näin yllä tilan toivottua valoisuustasoa. Energiaa kuluu siis vain tarpeen mukainen prosenttiosuus, kun aiemmin vaihtoehdot olivat 100 % (päällä) tai 0 % (pois).

Himmennystoiminnon käyttöä varten läsnäoloanturi on liitettävä valaisimiin esimerkiksi DALIn, 1-10V:n tai KNX:n kaltaisten automaatiojärjestelmien avulla. Sekavalon ohjauksen ihanteellinen toiminta edellyttää, että anturi on sijoitettu sopivaan paikkaan. Heijastusten, suoran auringonpaisteen tai muiden valonlähteiden kaltaiset häiriötekijät eivät saa vaikuttaa mittaukseen. Ammattitaitoiset suunnittelijat osaavat välttää ongelmia jo etukäteen.

Rekisteröimällä projektisi Nylund myöntää viiden vuoden takuun B.E.G Luxomatin tunnistimille.

Teksti: BEG Luxomat.

KNX-tunnistimet valaistuksen ohjauksessa

Posted on 14 kesäkuun, 2012 by - Asiantuntija-artikkelit

B.E.G. Luxomatilla on kattava valikoima KNX-sertifioituja läsnäolotunnistimia. Ne ovat erittäin pienikokoisia, minkä lisäksi niissä on se etu, että vakiovalosäätö on integroitu suoraan tunnistimeen, eikä erillistä logiikkayksikköä siksi tarvita.

KNX on maailmanlaajuisesti hyväksytty avoin standardi kiinteistöohjauksen sovelluksiin. KNX-ohjauksella voidaan käytännössä ohjata kaikkea kiinteistön tekniikkaa. Käyttömukavuuden lisääntyminen on tietenkin tärkeää, mutta älykkäällä ohjauksella säästetään kiinteistöissä huomattavasti energiaa. Valaistuksen ohjauksella on energiansäästössä tunnetusti erittäin iso rooli.

KNX Associationilla on lähes 7.000 hyväksyttyä tuoteryhmää, joten tuotevalikoima on erittäin laaja. KNX-tuotteet ovat sertifioituja, jotta yhteensopivuusongelmilta vältytään. Kaikki KNX-laitteet voidaan ottaa käyttöön standardoidulla ETS-ohjelmalla, mikä selkeyttää suunnitteluvaihetta ja käyttöönottoa huomattavasti.

Luonnonvalon hyödyntäminen

Valaistuksen ohjauksella säästetään mitatusti jopa 80 – 90 prosenttia energiaa. Jo on/off-läsnäolotunnistus tuo säästöjä, mutta isoimmat säästöt saadaan, kun hyödynnetään ilmainen luonnonvalo ikkunoista.

BEG Luxomatin KNX-läsnäolotunnistimet ovat erittäin pienikokoisia, minkä lisäksi niissä on se etu, että vakiovalosäätö on integroitu suoraan tunnistimeen, eikä erillistä logiikkayksikköä siksi tarvita.

Vakiovalo-ohjaus voidaan toteuttaa monella tavalla, joista yksinkertaisin on 1-10V himmennys. Dali-ohjauksella päästään lisäksi valaisinkohtaiseen osoitteelliseen ohjaukseen. KNX-valaistusohjaus käyttää hyödykseen DALI-protokollaa. Käytännössä rajapintana toimii BEG Luxomatin KNX/DALI Gateway. Sen tehtävänä on muuntaa KNX-komennot DALI-komennoiksi. KNX Gateway on IP-hallittava, mikä tarkoittaa sitä, että käyttöliittymä valaistuksen ohjaukseen toimii suoraan nettiselaimessa, esimerkiksi iPhonessa tai tietokoneella.

Käyttöönotto tapahtuu ETS-ohjelmalla, joka on siis sama ohjelma, jolla käyttöönotetaan kaikki muutkin kiinteistön KNX-laitteet.

Suurin etu on muunneltavuus

Ehdottomasti suurin etu KNX-ohjatussa valaistuksessa on muunneltavuus. Jos kiinteistöön tehdään mitä tahansa muutoksia, ei ryhmittelyjä tai kaapelointeja tarvitse tehdä uudestaan. Uudelleenohjelmointi tapahtuu suoraan ETS-ohjelmassa. Jos esimerkiksi avokonttorin seiniä siirretään tai jonkin tilan käyttötarkoitus muuttuu, voidaan samalla, kun ohjelmoidaan uudelleen ilmastoinnin ohjaus, ohjelmoida myös valaistustilanne uudelleen – yhden valaisimen tarkkuudella ja suoraan samalta tietokoneelta.

KNX-ohjattu valaistus ei ole kaikkiin kohteisiin soveltuva taikasana. KNX:n edut tulevat esiin isoissa kokonaisuuksissa, joissa on oletettavaa, että tilat muuttuvat vuosien saatossa. Me kerromme mielellämme lisää KNX-ohjatusta energiatehokkaasta valaistuksesta.

Pysäköintihallin valaistuksen ohjaus syntyy helposti

Posted on 14 kesäkuun, 2012 by - Asiantuntija-artikkelit

Pysäköintihalleissa valot ovat päällät usein yötä päivää. Sähköä kuluu ja se tuntuu kukkarossa. Oikein valituilla tunnistimilla valaistus ohjataan niin, että valot ovat päällä vain kun hallissa on liikettä ilman, että käyttömukavuus heikentyy.

Pysäköintihallissa on liikennettä harvakseltaan ja liikenne on hyvin nopeaa. Valoja tarvitaan todellisuudessa vain, kun ajetaan sisään pysäköintihalliin siihen asti, että henkilöt ovat poistuneet autosta rakennuksen sisätiloihin. Pysäköitynä olevia autoja ei kannata valaista, mutta valoja tarvitaan ihmisten tai autojen liikkuessa.

Pysäköintihalleisssa käytetään myös hämmästyttävän usein energiasyöppöjä valaisimia, jotka voitaisiin korvata energiatehokkailla valaisimilla.

Valaistuksen ohjaus pysäköintihalleissa kannattaa tehdä tunnistimilla. Tunnistin tunnistaa liikkuvan ihmisen tai liikkuvan auton ja pitää valot päällä niin kauan, kuin pysäköintihallissa liikutaan.

Pysäköintihallin valaistus kannattaa jakaa osiin. Kun pysäköintihalliin ajetaan sisään ja käännytään esimerkiksi oikealle, vain sen alueen valaistus syttyy.

Ohjaustekniikaksi himmennys

Liike pysäköintihallissa on lyhytkestoista ja kestää normaalisti vain muutaman minuutin. Suosittelemme, että valaistusta ohjataan himmennystekniikalla. Kun auto ajaa halliin sisään, valot syttyvät kirkkaaksi ja pysyvät kirkkaana, kunnes liike tilassa lakkaa. Tämän jälkeen valot himmenevät noin kahden prosentin tasoon vain noin 1 – 2 minuutin viiveen jälkeen. Valot kirkastuvat jälleen, kun tilassa on liikettä.

Jos tilassa ei ole ollut liikettä pitkään aikaan, valot sammuvat noin kahden tunnin jälkeen kokonaan. Erillisiä, perusvaloa antavia valaisimia ei tarvita, kun käytetään himmennystekniikkaa. Kaikki valaisimet antavat perusvaloa, kun ne on himmennetty pieneen tasoon.

Tämä ohjaustapa on hyväksi myös loisteputkivalaisimille. Loisteputki pysyy yhtäjaksoisesti päällä pitkään, mutta pienellä teholla, jolloin loisteputket voivat kestää jopa 10 vuotta ilman vaihtoa. Liitäntälaitteet kestävät huomattavasti kauemmin, koska ne eivät kuumene yhtä paljon, kuin jos valaisin olisi jatkuvasti päällä täydellä teholla.

Energiaa säästyy jatkuvasti päällä olevaan järjestelmään verrattuna noin 70 – 80 prosenttia ja ylläpitokustannukset laskevat huomattavasti.

Toimii myös kylmässä hallissa

Jos pysäköintihalli on kylmä tila, valaisimien sammuttaminen kokonaan ulkolämpötilan ollessa pakkasella voidaan estää lämpötila-anturilla. Tietyt elektroniset liitäntälaitteet eivät syty kylmässä lämpötilassa, mutta pitämällä valaisinta päällä jatkuvasti pienellä teholla pakkassäällä varmistutaan, että järjestelmä toimii luotettavasti.

Säädä valaistus päivänvalon mukaan

Pysäköintihallin ja erityisesti sen sisäänajon valaistusta kannattaa säätää myös ulkona vallitsevan päivänvalon mukaan. Jos ulkona on valoisaa, pysäköintihallin valaistus säätyy liikkeen aikana kirkkaaksi. Jos ulkona on pimeää, riittää, että pysäköintihallissa on noin 25 prosentin valaistusteho, eli selvästi himmeämpää, kuin normaalisti. Valoa on kuitenkin riittävästi turvalliseen liikkumiseen pysäköintihallissa.

Tästä on hyötyä erityisesti, kun pimeällä ajetaan hämärästä pysäköintihallista ulos pimeään iltaan. Silmämme ovat jo valmiiksi tottuneet ulkona vallitsevaan valaistustasoon ja matka alkaa turvallisesti.

Ohjausjärjestelmä vaihtuu päivä- ja yöohjelman välillä ulkona vallitsevan valaistustason mukaan. Päivä- ja yövalaistustasoja pystyy säätämään helposti ohjausyksikössä.

Teksti: Niclas Nylund (FirstPartner huhtikuu 2011)