Myyntipäällikkö Kari Vesterinen on tehnyt pitkän päivätyön tietoverkkojen parissa Nylundilla. Kari tuli Nylundille marraskuussa 1989, joten Karin 35 vuoden ura samalla työnantajalla on kunnioitettavan pitkä ja nykymittapuussa harvinaisuuskin. Nyt on oiva hetki kysyä Karilta uran vaiheista, kun hän jää eläkkeelle vuoden 2024 kesäkuun lopussa. Ja annetaan puheenvuoro myös Karin seuraajalle, Heikki Heinoselle.

– Tulin Nylundille heidän ottaessa yhteyttä ja tarjoten paikkaa. Tulin palkatuksi tekniseen myyntiin silloiseen Melart Dataan, eli nykyiseen Oy Nylund-Group Ab:hen, Kari kertoo.
Tuolloin tietoverkkobisnes laajeni ja kehittyi huimaa vauhtia. Kari ja Nylund pääsivät osaksi alan nousua.
Mutta mitä Kari oli tehnyt ennen vuotta 1989?
– Opiskelin alalle Strömbergin (nyk. ABB) ammattikoulussa Helsingissä, jota voi kutsua sisäoppilaitokseksi. Koulutus oli työpainotteinen.
– Syksyllä ja keväällä oli kuuden viikon lukujaksot, muut ajat olimme tehtaalla töissä. Itse olin pääasiassa elektroniikkahuollossa. Kellokortti leimattiin klo 7, ja jämpti tekeminen oli kaikessa läsnä.
Nelivuotisen ammattikoulun jälkeen Kari opiskeli teknillisessä koulussa, eli kansankielellä tekussa, mittaus- ja säätöteknikoksi.
– Tekun jälkeen olin Strömbergin tehtaalla kaksi vuotta projektiostoissa.
Strömbergin jälkeen työantajaksi vaihtui Böge Larsen, joka rakensi ATK-tiloja.
– Böge Larsen haki henkilöä UPS-laitteiden huoltoon ja myyntiin – ja tulin valituksi työhön.
Ajan hengen mukaisesti tietoverkkojen asennustöistä alkoi tulemaan tarjouspyyntöjä. Karin työnkuvaan kuului tarjousten teon lisäksi projektien hoito.
– Hankintojen yhteydessä tuli tutuksi tuleva työnantajanikin Melart Data.

Kaapeloinnin puhuva ja matkustava asiantuntija

Kari Vesterisen ura Nylundilla on keskittynyt tietoverkkoprojektien myyntiin.
– Alkujaan vastuutyötäni kuvasi käyntikortissa titteli tekninen myyjä. Siitä se on muovautunut tuotepäällikön kautta nykyiseen myyntipäällikköön.
Eläkkeelle jäävän Karin viimeiseksi päävastuuksi jää Infralan kaapelointijärjestelmän myynti. Nylundin maahantuonnissa Karia koskee myös laitemyynti.
– Vuonna 1994 aloimme tuoda maahan ja myydä parikaapelitestereitä.
Testerit toimivatkin porttina asiakuuden laajentamiseen.
– Pääsin myymään tietoverkkoja sekä yhdistämään myös tietoverkkojen testauksen.
Parikaapelointi oli 1994–95 uusi aihe monelle asiakkaalle, joten Karin myyntityö sisälsi konsultointia ja opastusta.

”Kari on ollut tehtävässään 35 vuotta, joten saappaat eivät ole pienet mitä täyttää.
Mutta aktiivisuudellani sekä ammattitaidollani tuon varmasti myös uusia positiivisia
näkemyksiä tehtävään.”

– Karin työtä jatkava Heikki

Karin toiminta-alueena on ollut koko Suomi, jolloin hän päässyt toteuttamaan Nylundilla työskentelyn parhaita puolia.
– Pääsin tapaamaan ihmisiä ja olen pitänyt matkatyöstä. Ja Nylundilla minulla on ollut vapaus kalenteroida omaa aikaani ja tehdä työtäni. Olen tuntenut itseni yksityisyrittäjäksi, jolla on hyvä backup toimistolla.

”Olemme aktiivisesti käyneet tapaamassa Karin pitkäaikaisia asiakkaita.”

– Heikki Heinonen

Standardointi muutti työtä

Suurin muutos Karin työauran aikana on ollut Ethernet-kaapeloinnin standardit.
– Aiemmin oli erilaisia kaapelointijärjestelmiä. Nyt on standardit, ja kaikki tietävät mitä tehdään. Repaleinen systeemivalikoima on jäänyt pois.
Tietoverkkoratkaisut kehittyvät nopeaan tahtiin, ja se on vaatinut Kariltakin aktiivista kouluttautumista.
– Olen saanut päämiehiltämme koulutusta, olen käynyt Sähköinfon koulutuksia sekä eri koulutusorganisaatioiden myyntikoulutuksia. Ja tietenkin luen omalla ajalla alan uutisointia esimerkiksi tuoteuutuuksista ja -kehityksestä.
Kari listaa vielä alan messut tietolähteekseen.
– Käymme eri messuilla vuosittain, ja varsinkin Jyväskylän Sähkö-Valo-Tele-AV –messut kokoavat yhteen alan toimijat ja alan uutuudet.
Karin kokemukselle ja päivitetylle tiedolle on ollut käyttöä, vaikka standardoinnit ovat vähentäneet konsultoinnin tarvetta.
Urakoitsijoita koulutetaan edelleen heidän näkökulmastaan ja opastusta tapahtuu myös työmailla.
– Tapana on ollut projektin alkuvaiheessa käydä kohteessa. Tarkoitus on ollut saada yhteistyönä asennus menemään oikein alusta saakka.
Kari kiittääkin asiakaskuntaansa ja urakoitsijoita.
– Minulla on ollut hyviä asiakkaita, joiden kanssa on ollut mukava työskennellä.  Ja täytyy sanoa, että näissä ympyröissä on fiksuja ihmisiä. On mukava nähdä kuinka näppäriä ja ammattitaitoisia alan nuoret ovat.

Luottamus ansaitaan palvelemalla
Aiemmin Kari ansaitsi asiakkaan luottamuksen jo konsultointivaiheessa. Nyt uusi asiakas voitetaan puolelleen palvelulla ja kiinnostuksella asiakkaan asiaa kohtaan.
– Konsultoinnilla sain luottamusta aikaa. Nykyisin vuorovaikutus projektin eri vaiheissa luo luottamuksen. Olen yhteydessä asiakkaan tarjousvaiheessa, tapaan asiakasta, pidän ajan tasalla projektin kulun eri vaiheissa ja myös sen jälkeen. Tämä ei ole ”perävalotakuu” -työtä.
Kari tuumaa yhteydenpidosta, että oma kiinnostus ja velvollisuuden tunne on voinut mennyt ylikin:
– Voi olla, että yhteydenottoja asiakkaaseen on ollut liikaakin.
Arvailu asiakasyhteyksien häiritsevästä määrästä lienee osoitus vain Karin kohteliaisuudesta. Sama työnantaja 35 vuotta ja onnistumisen tunteen lähde ovat pysyneet.
– Tunnen onnistuneeni työssäni, kun olen saanut vietyä projektin tarjouksesta hyvään lopputoteutukseen saakka, ja asiakas ottaa yhteyttä ja asiakkuuteen saadaan jatkuvuutta.

Tulevaisuus
Tietoverkkojen tekniset ratkaisut kehittyvät, uusia sovelluksia, tuotteita ja laitteita tulee jatkossakin. Minkä aiheen Kari näkee alallaan kehittyvän seuraavan kolmen vuoden sisään.
– Paljon uusia muutoksia ja uudistuksia on jo tullut. Kehitys jatkuu, uudet parikaapeloinnin suorituskykyluokat I ja II, datakeskuksia koskevat uudistukset, Power over Ethernet -tehosyötön uudet versiot Type 3 ja 4, uusi OM5 monimuotokuitukategoria jne.

Kari Vesterisen kokemuspankkia ei ole helppo korvata. Hän kuitenkin näkee, että Nylund työpaikkana ja -yhteisönä on uusille tekijöille hyvä paikka.
– Täällä saa vahvan tuen ja jos tulee jokin haaste, se voidaan keskustella yhdessä läpi. Mitä apuvälineitä työhön tarvitaankin, ne saadaan. Vapaus määrittää omaa tekemistä osoittaa luottamusta työntekijöihin. Täällä ymmärretään, että työntekijä on yrityksen tärkein voimavara.

”Perehdytys on ollut Nylundilla ehdottomasti yksi työhistoriani parhaimpia. Perehdytyssuunnitelma on ollut selkeä ja apua on saanut heti, jos jotain ongelmia on ilmennyt ohjelmien tai tuotteidenkin suhteen.”

– Heikki Heinonen

Kari on jo yrittänyt pariin otteeseen laittaa pisteen työelämälleen, mutta nyt päätös pitää. Päivääkään Kari ei ole ollut työttömänä, eikä hän jatkossakaan jää lepäämään laakereilleen. Jatkossa Kari viettää aktiivista vapaa-aikaa liikkuen – ja todennäköisesti alan uutisointia seuraten.

”Olen luonteeltani yrittäjähenkinen ja periksiantamaton, enkä jätä ikinä asiakasta pulaan.  Jos asiakkaan kanssa sovitaan tietyt asiat, ne myös hoidetaan niin, vaikka vähän työpäivä venyisikin.
Olen tiimipeluri niin asiakkaiden ja Nylundin henkilökunnan suuntaan.”

– Heikki Heinonen

Ole yhteydessä Heikkiin, kun tarvitset tietoverkkojen asiantuntijan palveluita:

Heikki Heinonen
Myyntipäällikkö
tel:+358102170326
heikki.heinonen@nylund.fi

Valaistuksessa käyttöliittymä on varsinaisen teknisen laitteiston ainoa käyttäjälle näkyvä osa. Se on johdonmukaisen ja luotettavan toiminnan ohella valaistuksen tärkein ominaisuus. Perinteiset kytkimet ja valokatkaisijat ovat meille tuttuja ja osaamme luonnostaan etsiä tilasta katkaisijaa oven pielestä tietyltä korkeudelta. Valaistuksen sytyttäminen ja sammuttaminen käsin ei ole enää tarpeellista läsnäolotunnistimilla tehdyn automatisoinnin ansiosta. Modernimmalla valaistuksella sen sijaan kyetään yksinkertaisimmillaankin muuttamaan valaistuksen kirkkautta erilaisien poikkeustilanteiden hallitsemiseen.

Usein tilojen käyttäjät saattavat kokea teknisten laitteiden ohjaamisen ja hallinnan hankalana, sekä kokea itsensä epävarmaksi laitteita käytettäessä. Usein sekavalta tuntuva käyttöliittymä jää kokonaan käyttämättä, tai sitä käytetään vain perustoimintojen osalta. Näin muuten kyvykkään järjestelmän hienot ominaisuudet jäävät hyödyntämättä.

Valaistuksen ohjauksen käyttöliittymän suunnitteluun liittyy tietty problematiikka; tilankäyttäjät eivät ole täysin tietoisia, mikä on mahdollista, eikä heidän tarpeitaan aina päästä selvittämään. Tilankäyttäjän tarpeiden selvittäminen onkin ensimmäinen vaihe valaistusjärjestelmän suunnittelussa, sillä se saattaa vaikuttaa jopa kohteessa käytettävään järjestelmään.

Valaistusjärjestelmien käyttöliittymiä on hyvin paljon erilaisia. On kaukosäätimiä, useita erilaisia painikkeita, kosketusnäyttöjä ja langattomia graafisia käyttöliittymiä. Ei riitä, että määritellään, millainen käyttöliittymä on, vaan pitää ymmärtää, miten valaistusta halutaan käytettävän ja mihin tarpeet pohjautuvat. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä tuotevalintoja ja edellyttää käyttäjältä uskallusta hyödyntää järjestelmän ominaisuuksia.

Mikä vaikuttaa käyttöliittymän valintaan?

Pienimmissä tiloissa, kuten käytävillä, varastoissa tai sosiaalitiloissa valaistus saa toimia täysin automaattisesti. Näissä tiloissa käyttäjällä harvemmin on tarvetta valaistuksen käsikäyttöön. Tästä huolimatta esimerkiksi oppilaitoksissa ja toimistoissa käytäväalue voi olla osana aulatilaa, jossa järjestetään tapahtumia. Tällöin alueen valaistuksen täytyisi tukea viihtyisää tapahtumaan säädettyä valaistusta. Ratkaisuna tilanteeseen on, että opetus ja tapahtumatilojen yhteydessä olevien alueiden valot toimivat normaalissa käytössä automaattisesti, mutta alueen valaistukseen ja sen automatiikkaan voidaan vaikuttaa keskitetysti.

Toimistohuoneiden yhden tai kahden valaisimen himmennyssäätöön riittää usein yksi painike, josta valaistus voidaan sammuttaa ja sytyttää, sekä muuttaa valaistuksen kirkkautta. Yhden tilan ratkaisussa PD4N-DACO –tunnistin hoitaa valaistuksen sytyttämisen ja sammuttamisen pehmeästi. Painikkeella valaistuksen säätö on helppoa käyttäjälle. Pohdittavaksi jää, kumpi on parempi valinta toimistohuoneen valaistukseen: muutama esiohjelmoitu valaistustilanne vai yksinkertainen painikesäätö?

Esiohjelmoidut valaistustilanteet ovat hyviä esimerkiksi luokkahuoneiden, urheilusalien, auditorioiden ja neuvotteluhuoneiden valaistuksen ohjauksessa. Painikkeiden toiminnot tulee olla kuvattu siten, että käyttäjä tietää mitä mistäkin painikkeesta tapahtuu. iLight-järjestelmän painikkeisiin saa toiminnallisuutta kuvaavia symboleja sekä kaiverrettuja taustavalaistuja tekstejä. Nämä nähdään hyvin myös pimeässä, jolloin painikkeiden käyttäminen on selkeää ja helppoa. Yhdellä painikkeistolla kannattaa ohjata vain yhtä tai enintään muutamaa valaistusaluetta. Painikkeiden toiminnot kannattaa vakioida samanlaisien tilojen kesken.
Millaisen painikkeiston suunnittelisit?

Sencia painikkeet voi kustomoida oheiseen lomakkeeseen.

Verre painikkeet voi kustomoida oheiseen lomakkeeseen.

Useampien tilojen valaistuksen hallinta on käyttäjälle selkeintä ja tilaajalle kustannustehokkainta toteuttaa kosketusnäytöillä, jossa on esimerkiksi selkeä tilaluettelo, hyvin kuvatut painikkeiden toiminnot, sekä mahdollisuus säätää kaikkien valaistuskanavien tasoja myös erikseen. Kosketusnäyttöjen sivumäärälle ei ole rajoituksia, joten intuitiivisten valikoiden kautta navigoiminen on helppoa. Yhteen paikkaan keskitetty tai eri puolelle rakennusta hajautettu ohjaus vaatii selkeän palautteen valitusta valaistustilanteesta. Useampaan sijaintiin hajautettujen käyttöliittymien ja käytössä olevien valaistustilanteiden korostaminen täytyy toimia kaikkien käyttöliittymien kesken.

Kosketusnäytöistä voidaan ohjata hyvin helposti muutakin kuin valaistusta, ja toimivat samalla tilan graafisena hallintakeskuksena.

iLight TSE100 10″ –kosketusnäyttöjen käyttäminen on erittäin joustava, käyttäjäystävällinen ja kustannustehokas tapa hallita useita valaistusalueita ja monia järjestelmiä yhdestä keskitetystä käyttöliittymästä. Kirkkaaseen, korkean resoluution näyttöön saadaan selkeä ja helppokäyttöinen käyttöliittymä. Kotisivulta pääsee helposti hallitsemaan useampien järjestelmien ohjauksia, kuten valaistusta, verhojen ohjausta ja ilmanvaihtoa. Kotisivu voidaan myös varustaa kolmen tärkeimmän valaistusalueen ohjausnäkymällä jo valmiiksi. Sivurakenteet voidaan järjestellä niin, että useiden eri alueiden ohjaaminen on intuitiivista ja helppoa.

Eli vastauksena kysymykseen Mikä vaikuttaa käyttöliittymän valintaan: tilan koko, vaikutusalue ja käytön monipuolisuus.

Me haluamme, että toimittamiemme järjestelmien käyttö on sujuvaa ja helppoa sekä ohjauslaitteet valitaan siten, että tulevaisuuden muutokset ovat mahdollisia.